MIKÄ SINÄ OLET PUHUMAAN MINUN SUULLANI, VAIKKA OLETKIN KIRJOITTANUT MINUSTA NIIN KAUNIISTI?

O s a m u D a z a i ja 'K o u l u t y t t ö'

Oikawa Michiko elokuvasta Minato no nihon musume 港の日本娘 [1933]

[Tämä kirjoitus perustuu esipuheeseeni teoksessa Osamu Dazai, Koulutyttö, 2026.
Viitteet löytyvät päätekstin jälkeen]

Joseito 女生徒 eli Koulutyttö kuuluu Dazai Osamun tärkeisiin teoksiin, joskin länsimaisille lukijoille se on ollut pitkään tuntematon. Käännöksiä alkoi ilmestyä vasta runsaat kymmenisen vuotta sitten: ensimmäisenä Allison Markin Powellin englanninkielinen versio Schoolgirl vuonna 2011 [One Peace Books]. Se on suoraan sanottuna kehno eli epäselvä ja epätarkka. Parempi englanninkielinen käännös ilmestyi 2025, ja se sisältyy Ralph McCarthyn toimittamaan Dazain novellivalikoimaan No one knows [New Directions Publishing]. Teoksesta on myös espanjan- [La Colegiala, 2013]; italian- [La Studentessa, 2018]; ranskan- [Écolière, 2018]; puolan- [Uczennica, 2019]; turkin- [Öğrenci kız, 2020]; ja romaniankieliset käännökset [Şcolăriţa, 2022]. Näiden kaikkien erikielisten versioiden vertaaminen — millaisiin ratkaisuihin kääntäjät ovat päätyneet ja miksi — tarjoaisi mainion aiheen kirjallisuustieteelliseen ja/tai käännöstieteelliseen tutkielmaan.

Alun perin novelli ilmestyi kirjallisuuslehti Bungakukain 文學界 huhtikuun numerossa 1939. Se sisältyy myös saman vuoden heinäkuussa julkaistuun, samannimiseen novellikokoelmaan; sekä kesäkuussa 1942 julkaistuun novellikokoelmaan Josei 女性 ["Naisia"].[1] Ilmestyessään Koulutyttö oli välittömästi menestys. Esimerkiksi Kawabata Yasunari hehkutti estoitta sen ansioita arvostelussaan, joka ilmestyi kulttuurilehden Bungei shunjū 文藝春秋 toukokuun numerossa 1939. Kawabatan myönteinen arvostelu on sikäli merkittävä, että miehet eivät olleet erityisen hyvissä välissä: vain muutamaa vuotta aikaisemmin Dazai oli sättinyt Kawabataa julkisesti varsin tylyin sanoin. Kawabata puolestaan ei arvostanut Dazain holtitonta elämäntapaa mutta hän silti tunnusti tämän ansiot kirjailijana. Miesten välit kyllä kohenivat, kun Dazai rauhoittui avioliittonsa myötä, mutta mitään varsinaisia ystäviä he eivät koskaan olleet. Arvostelu ei siis ollut Kawabatalta mikään kaverinpalvelus. Novelli mainittiin myös toiseksi parhaana, kun Kitamura Tōkokun [1868–94] mukaan nimetty kirjallisuuspalkinto jaettiin neljännen kerran vuonna 1940.[2]